Vaikka olemmekin olleet aikaisemmin pienempien hiihtokeskusten ystäviä, täytyy myöntää että suurempien keskusten parhaisiin puoliin kuuluu ehdottomasti laaja ravintolavalikoima. Ravintolalistaa katsoessani meninkin aivan pyörälle päästäni, sillä pelkästään ruokaravintoloita Leviltä löytyy reilu 40 ja tähän päälle pitää vielä lisätä kaikki rinneravintolat ja kahvilat! Vaihtoehtoja riittää siis pidemmällekin reissulle!
Kuitenkin tähän massaan kuuluu myös paljon pikaruoka- ja ketjuravintoloita, joten todellisia hienoja illallispaikkoja ei löydykään välttämättä kourallista enempää. Kävimme itse testaamassa kaksi tunnelmallista lappilaisravintolaa: Ämmilä ja Jängällä. Näistä ensimmäinen on rehti lappiravintola, jonka tunnelma oli todella lämmin ja kotoisa, ja ruokaa tarjoiltiin rennolla otteella. Ämmilästä lisää myöhemmin, sillä tässä postauksessa perehdytään tarkemmin Jängällä ravintolaan.
Jängällä tarjoilee lappilaista lähiruokaa rennolla otteella. Heti ovella meidät toivotti lämpimästi tervetulleeksi Jenni. Jos yhden asian saisin tuoda Lapista kotiin, olisi se varmasti tämä rento ja kiireetön palveluasenne, joka on löytynyt jokaisesta ravintolasta täällä pohjoisen lumimaassa. Jängällä oli tästä hyvä esimerkki. Jokaisesta meitä palvelleesta tarjoilijasta näki, että hän todella tekee tätä sydämmellä ja tuntee paikan kuin omat taskunsa.
Ravintola panostaa todella lähiruokaan ja tämän vuoksi listalta saattaakin joku päivä puuttua jokin annos kokonaan, jos sen jotakin merkittävää ainesosaa ei ole ollut tuoreena saatavilla. Sulatettua pakastekalaa tästä ravintolasta on siis turha etsiä!
Satuimme paikalle juuri erinomaiseen aikaan, sillä tämän loppuviikon ajan on ravintolassa tarjolla erikoismenu. Keittiömestari Jarmo Räisänen viettää nimittäin loppuviikon Levillä ja on ottanut Jängällän keittiön haltuunsa! Meidän ei siis tarvinnut pitkään miettiä mitä söisimme, sillä eteemme tuotiin täydellinen Lapin makuja sisältävä neljän ruokalajin menu, jonka valitsimme siltä istumalta!
Aperatiiveiksi pyysimme tarjoilijaa valitsemaan meille paikasta kertovat drinkit. Silmät suurenivat varmasti meidän molempien päässä, kun Jenni toi meille kaksi toinen toistaan kauniimpaa drinkkiä! Ihmetyksissä en muista enää tarkkaa, mitä kaikkea nämä herkkulasit sisälsivät, mutta toinen oli Lappi negroni, jossa maistui vahvasti lakka ja toinen sisälsi omenaa. Tämä omenainen drinkki maistui aivan uskomattoman hyvältä – aivan joltain lapsuuden omenakarkilta! Lappi negroni oli hienostunut ja sen ulkonäkö oli niin kaunis kuivatetun veriappelsiinin kanssa ❤
Menun aloitti uskomattoman herkullinen myskikurpitsakeitto, joka oli koristeltu pikkelöidyllä kurpitsalla ja persiljaöljyllä. Keitot ovat selvästi olleet minun heikkouteni tällä viikolla, eikä tämä ollut poikkeus. Keitossa oli täydellisen täyteläinen ja tasapainoinen maku – ja mitkä koristeet! Ravintola panostaa paljon pienpanimo oluisiin ja keiton kanssa tarjoiltiinkin Lapin Panimon Aihki-olutta, joka toimi erinomaisesti yhteen keiton kanssa.
Menu jatkui palsternakka-sokerisuolatulla raudulla, savustetulla majoneesilla, kirjolohenmädillä ja jääfenkolisalaatilla, joka muistutti tummalta valtavalta kuksalta tarjoiltuna kaunista satumetsää ja maistuikin myös taivaallisen hyvältä.
Pääruuaksi menuuseen kuului ylikypsää poron entrecotea ja hirveä kittilästä, tryffeli-puikulapyreetä, paahdettua lanttua ja riistakastiketta. Annos maistui Joonakselle erinomaisesti! Itse olen varsin huono lihansyöjä, joten päätin suosiolla vaihtaa pääruuaksi rakastamaani rautua. Rautu tarjoiltiin puikulaperunapyreen, juuresten ja shamppanjakastikkeen kanssa, ja maistui minulle paremmin kuin hyvin! Lapin kalaruuat ja rautu ovat olleet kaikki taivaallisia, mutta tässä annoksessa maut todella loksahtivat kaikki kohdalleen.
Ennen jälkiruuan saapumista meille tarjoiltiin vielä paikallista lakkaviiniä lakkojen kanssa tarjoiltuna ja tämä makea viini herättikin juuri sopivasti makeanhimon jälkiruokaa varten. Tyrniä neljällä tapaa päätti tämän illallisen loistavasti kirpeän makealla makuyhdistelmällään.
Voin suositella Jängällää lämmöllä kaikille todellista illalliselämystä hakeville Levin lomailijoille! Illallinen Jängällä ravintolassa oli todellinen elämys, sillä jokaisella ruualla ja viinillä oli tässä ravintolassa tarina. Kuten jo aikaisemminkin mainitsin, ravintola panostaa täysillä lähiruokaan, jonka tuoreus ja laatu on ravintolalle sydämmenasia. Myös viineinä käytettiin paljon suomalaisomistuksessa olevien tilojen viinejä, eikä näitä herkkuja löydä monesta ravintolasta saatika Alkosta.
Kiitos Jängällä ja Jenni aivan uskomattoman upeasta illasta! ❤ Palaamme varmasti tähän ravintolaan heti seuraavalla Levin lomallamme!
Kuvat: Joonas Ojala
Ravintola tarjosi meille illallisen Instagram-näkyvyyttä vastaan.
HELSINKI RESTAURANTS - blog 
Leave a Reply